Mitä visuaalinen verkko oikeastaan on? Brändimarkkinoijilla on asiaa

Nykyään kaikki digitaalisen markkinoinnin parissa työskentelevät ymmärtävät visuaalisen markkinoinnin merkityksen. Valokuvien käyttö sivustoilla, digitaalisissa markkinointimateriaaleissa ja sosiaalisen median strategioissa tehostaa sitoutumista ja parantaa verkon markkinaosuuksia. Tutkimusten mukaan ihmiset käsittelevät kuvia 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä, ja visuaalinen sisältö voi tehostaa oppimista jopa 400 %.

Mutta mitä visuaalinen verkko oikeastaan on? Onko se seurausta sosiaalisesta verkostoitumisesta? Vai mobiilikäytöstä? Vai onko kyseessä mainostajien luoma konsepti, jonka tarkoitus on taistella bannerien huomiotta jättämistä vastaan? Oikeastaan se on vähän näitä kaikkia, ja vielä paljon muutakin.

Visuaalinen verkko on kaikkialla

Ei ole vaikeaa löytää mainintoja siitä, miten visuaalinen verkko ”mullistaa media- ja mainostoiminnan”. Viime kesänä konsepti ansaitsi jälleen yhden sulan hattuunsa, kun Valkoinen talo muutti käytäntöjään ja salli vierailijoille valokuvien ja selfieiden ottamisen. ”Tätä vastaan on turha taistella” Harvardin yliopiston digitaalisen viestinnän päällikkö kommentoi tapausta. ”Valkoinen talo toimii samoin kuin brändejä neuvotaan nykyisin aina toimimaan... hyödyntää visuaalista sisältöä saadakseen uusia ääniä kertomaan brändin tarinaa.”

Vaikuttaa siltä, että brändit noudattavat tätä neuvoa. Tutkimusyhtiö eMarketerin julkaisemien tulosten mukaan 90 % markkinointiammattilaisista on nykyään sitä mieltä, että visuaaliset elementit ovat ”tärkeitä jokapäiväisessä markkinointityössä” ja lähes 70 % piti niitä ”erittäin tärkeinä”. Seuraavan puolivuotiskauden suunnitelmista kysyttäessä 74 % brändimarkkinoijista kertoi aikovansa hyödyntää videoita, 71 % aikoi käyttää räätälöityjä valokuvia ja 62 % sanoi käyttävänsä enemmän varastovalokuvia markkinointiohjelmissaan.

Nämä vastaukset kertovat voimakkaasti siitä, miten tehokasta kuvien käyttö on solmittaessa kontakteja kuluttajiin verkossa. Esimerkiksi valokuvia sisältävät Twitter-viestit uudelleentwiitataan 35 % useammin kuin ne, joissa ei ole kuvia.

Raha ja visuaalisen verkon olemus

Joidenkin laskelmien mukaan visuaalinen verkko on ollut miljardin dollarin trendi vuodesta 2013 lähtien. Laskelmissa on huomioitu ensisijaisesti kuvapohjaiset sosiaalisen median sivustot kuten Instagram, Pinterest ja Tumblr.

Sosiaalinen media on kiistatta merkittävä syy visuaalisen verkon hurjaan kasvuun. Katso vaikka Facebookia. Valokuvien ja videoiden lisäksi Facebook on investoinut isolla kädellä tarroihin – kuviin ja animaatioihin, joita Facebookin ja Facebook Messengerin käyttäjät voivat käyttää päivityksissään ja kommenteissaan ja lähettää toisille pikaviestikeskusteluissa.

Tarrat ovat osoittautuneet niin suosituiksi, että Facebook on luonut räätälöityjä tarroja elokuvista ja brändeistä yhteistyössä mainostajien kanssa. Vuonna 2013 Facebook julkaisi ensimmäisen brändätyn tarrakokoelmansa Universal Picturesin elokuvasta Itse ilkimys 2. Tämän jälkeen vastaavia kokoelmia on julkaistu LEGO-tuotteista ja mobiilipeleistä, kuten Candy Crush ja Cut the Rope.

Tosiasia on, että visuaalinen verkko ilmenee monessa muodossa blogeista ja sosiaalisen median verkostoista mobiilisivustoihin, koska jokainen näistä kanavista sopii täydellisesti visuaalisen sisällön tarjoamiseen.

Aiemmin tänä vuonna Facebookin EMEA-alueen päällikkö Nicola Mendelsohn sanoi tarroista seuraavaa: ”Niiden voi ajatella olevan seuraavan sukupolven LOL: kuvat ovat korvanneet sanat tapana ilmaista tunteita tiivisti yksityiselle yleisölle.” Toisin sanoen digitaalisten tarrojen avulla kuluttajien on helpompi viestiä ilman tekstiä tai rikastuttaa keskustelujaan hauskoilla popkulttuuriviittauksilla.

Koskien animaatioiden käytön lisääntymistä verkossa Mendelsohn painotti myös kuluttajien elämän hektisyyden ja heidän päivittäin kohtaamansa jatkuvan mediavirran merkitystä. Yritykset pyrkivät saamaan verkkonäkyvyyttä vaihtamalla tekstin kuviin: jos viestin voi välittää tehokkaasti kuvalla, jonka katsominen vie vain muutaman sekunnin, se lisää brändien mahdollisuuksia saada tietoa mahdollisten asiakkaiden ulottuville. Erinomainen esimerkki tästä on emojien suosio. Viime vuoden Halloweenina Pizza Hut julkaisi Twitterissä kuvan, jossa teksti oli korvattu emojeilla. Viesti – Halloween ja pitsa sopivat täydellisesti yhteen – ei jäänyt epäselväksi, ja ennen kaikkea se oli välittömästi ymmärrettävissä. Näin yksinkertaisella tavalla ravintolaketju sai yli 160 uudelleentwiittausta ja melkein 500 suosikkimerkintää. Siihen, että visuaalista sisältöä kutsutaan ”naposteltavaksi”, on hyvä syy. Se on helposti sulatettavaa.

Yksimielisesti eri mieltä

Vaikka markkinointiammattilaiset investoivat visuaaliseen verkkoon, he eivät ole yhtä mieltä sen määritelmästä. Kuvapohjaisella digitaalisella markkinointialustalla nimeltä GumGum toteutettiin hiljattain kyselytutkimus, jonka mukaan 26 % yhdysvaltalaisten brändien edustajista pitää visuaalista verkkoa ”sosiaalisen median ilmiönä, joka on saanut alkunsa älypuhelinten kameroista ja kuvanjakosivustojen suosion kasvusta”, kun taas 19 % on sitä mieltä, että kyseessä on mobiilikäyttöön ja näyttöjen koon pienenemiseen liittyvä käyttäjäkokemus. Toiset taas pitävät ilmiön syynä ihmisten tarvetta tarinankerrontaan, natiivimainontaa, datatutkimusta tai hakutoimintoja.

Mielenkiintoinen havainto on, että yli 55 % markkinoinnin ammattilaisista uskoo, että visuaalinen verkko on kaikkea edellä mainittua.

Tosiasia on, että visuaalinen verkko ilmenee monessa muodossa blogeista ja sosiaalisen median verkostoista mobiilisivustoihin, koska jokainen näistä kanavista sopii täydellisesti visuaalisen sisällön tarjoamiseen. Markkinoijat eivät ehkä ole yksimielisiä ilmiön määritelmästä, mutta eivät kiistä sen merkitystä.

Se on sentään helppo havaita.

Näin voimme auttaa tiimiäsi

Punaisella merkityt kentät ovat pakollisia tai epäkelpoja

Kiitos

Olemme vastaanottaneet pyyntösi. Asiantuntijamme ottaa pian yhteyttä.